Minulla oli ilo päästä seuraamaan Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion Pyramiditeatterin tuotanto Rakkaus & maailmanloppu 14.5.2025 Oulun teatterin pienellä näyttämöllä. Musikaalin toteuttamiseen osallistui satakunta lukiolaista joko näyttelijöinä, tanssijoina, muusikoina tai visuaalista ilmettä suunnitellen lavastajina ja puvustajina. Lämmin kiitos kaikille osallisille! Ohjaus toteutuu opettajien työssä tälläkin tavalla.
Käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastasi draamaopettaja Ilona Ruohomäki ja tanssinopetuksesta ja osasta koreografioita liikunnanopettaja Tarja Väisänen. Musiikkiryhmää johti musiikinopettaja Anna-Leena Koldits. Visuaalisesta ilmeestä huolehtineita opiskelijoita luotsasi kuvataideopettaja Maria Laakkonen. Viestinnän ja markkinoinnin toteuttivat opettajat Minna Korpierkki ja Tommi Tauriainen.
Kokonaisuus oli huikea elämys ja yhteistyön voimannäyte. Musikaali oli valmistettu siten, että jokainen opiskelija osallistui omassa lajissaan opintojaksolle, joka toteutettiin kahden periodin aikana. Draamaopiskelijat tekivät neljä opintopistettä ja muut kaksi. Opintojaksollaan opiskelijat suunnittelivat ja harjoittelivat omia osuuksiaan ja lopussa yhdistivät kaiken kokonaisuudeksi yhdessä läpimenossa.
Opettajien osuus oli luoda puitteet, tönäistä alkuun, sparrata ja kannatella prosessia. Sanomattakin on selvää, että opettajien yhteistyön on oltava kitkatonta ja eikä se todellakaan ole rajoittunut vain oppituntien puitteisiin.
Yleisössä istuessaan ”roskia” silmistä pyyhkinyt ohjauksen tutkija koki oivalluksen toisensa jälkeen. Ilona Ruohomäki oli taitavasti kutonut käsikirjoitukseen elementtejä nuoren kasvusta, tuen pyytämisestä ja saamisesta, perheen ja ystävien merkityksestä sekä oman paikan hakemisesta yhteiskunnassa. Käsikirjoituksen lisäksi tietysti opiskelijan kokemus musikaaliyhteisöstä, jossa on osallisena, vahvistaa itsetuntoa, tarjoaa työkokemusta ja kasvattaa aivan varmasti jokaisen työelämätaitoja.
Meitä vanhempia puhuttelivat kaikille tutut vanhempien suuhun laitetut kliseet nähdessämme, miltä ne nuorille kuulostivat. Nuorten ajatusmaailmaa avattiin meille monin oivaltavin näyttämöllisin keinoin. Kasvun ja kehityksen teemojen lisäksi sivuttiin lukio-opintojen ja ylioppilaskirjoitusten tukemista tavalla, joka todennäköisesti herätteli sellaisia vanhempia, joille lukiomaailma ei ole niin tuttu. Uutta tietoa tuen mahdollisuuksista saattoi tulla myös opiskelijoille.
Musikaali oli suorastaan uraohjauksen taidonnäyte. Koska taidepainotteisessa oppilaitoksessa monen opiskelijan urahaaveet liittyvät taiteisiin, tällainen produktio tarjoaa hienon mahdollisuuden kokeilla, miten omat siivet alalla kantavat ja miten taiteellinen työskentely innostaa. Uraohjauksellinen kannanotto on opettajilta myös se, jos mukaan mahtuvien opiskelijoiden määriä venytetään, kun halukkaita on enemmän kuin suunniteltuja paikkoja. Olisihan harmillista, jos joku ulkopuolelle jäänyt ei pääsisikään kokeilemaan haavettaan käytännössä!
Vaikka opiskelijoita oli mukana valtava määrä, oli jokaiselle onnistuttu luomaan kokonaisuudessa tehtävä, jossa saattoi tuntea itsensä tarpeelliseksi. Jokaiselle näyttelijälle riitti puherooleja ja tanssijat saivat loistaa yhteisten osuuksien lisäksi myös omissa lajeissaan. Muusikot saivat osoittaa soitin- ja lauluosaamistaan ja kuvataiteilijat hyödyntää itselleen vahvoja tekniikoita. Tarinaan oli rakennettu jopa kohtaus, jossa tarvittiin lavasteiksi upeita tauluja!
Musikaaliperinne tuskin elää OSYKissa toteuttaakseen ohjauksen sisältöjä. Päinvastoin haluan nostaa esiin sen, kuinka monella eri tavalla ohjauksen sisällöt toteutuvat koulujen toimintakulttuureissa ilman, että niistä tehdään erityistä numeroa. Mikä teidän koulussanne on sellaista?
Asiasisältöjen tarkistamiseksi olen keskustellut draamaopettaja Ilona Ruohomäen kanssa.
Kirsi Raetsaari 