Ryhmänohjaajan tehtävät?

Ymmärrän toiveen hyvin. Lukion opetussuunnitelman perusteet (Opetushallitus, 2019) sanoo ryhmänohjaajan tehtävistä luvussa 4.1 Ohjaus näin: ”Ryhmänohjaaja toimii opiskelijaryhmänsä lähiohjaajana” (s. 27). Luvussa 4.2 Erityisopetus ja muu oppimisen tuki kuvataan oppimisen tukea määriteltäessä, että ”lisäksi opiskelijaa voidaan tukea yksilökohtaisesti suunnitellulla monipuolisella opinto-ohjauksella ja ryhmänohjaajan tuen avulla” (s. 31). Luvun 3.4 Toimintakulttuuri alaluvussa Osallisuus ja yhteisöllisyys todetaan, että ”yhteisöllisiin toimintatapoihin harjaannuttaminen esimerkiksi ryhmänohjauksen avulla korostuu lukio-opintojen alkuvaiheessa” (s. 21).

Siinäpä se sitten onkin, nimittäin kaikki, mitä ryhmänohjauksesta normiasiakirjoissa kerrotaan. Ohjausta, erityisopetusta ja opiskeluhuoltoa, joiden saamiseen opiskelijalla on oikeus, kuvataan kyllä sivutolkulla. Ameebamaisesti kaikkialle ulottuvassa ohjauksen kokonaisuudessa jää siis valtavasti kouluille itselleen määriteltäväksi.

Lähiohjaaja

Opiskelijalle on tärkeää, että yksi koulun aikuisista tuntee hänet paremmin ja on toivottavasti siten myös hänelle (ja hänen kotiväelleen) helpommin lähestyttävissä. Opiskelijan tunteminen on tärkeää myös koulun muille ammattilaisille niin myötä- (vaikkapa stipendejä jaettaessa) kuin vastoinkäymisissäkin (mikäli joudutaan ratkomaan opiskeluun tai koulunkäyntiin liittyviä pulmia).

Mitä muuta lähiohjaajuus voikaan tarkoittaa, on sitten ratkottava koululla. Jotta opetussuunnitelmassa määritelty ohjauksen, erityisopetuksen ja opiskeluhuollon kokonaisuus voi toteutua, on jokaisen ammattilaisen siihen osallistuttava. Lukiot kuitenkin eroavat valtavasti siinä, miten eri ammattilaisten työ on resursoitu, millaiseksi toimintakulttuuri on muodostunut tai vaikkapa missä lukio sijaitsee.

Esimerkiksi erityistehtävän saaneissa lukioissa opiskelee keskimääräistä enemmän nuoria, jotka ovat muuttaneet lukion paikkakunnalle yksin asumaan. Tällöin lähiohjauksella on erilainen merkitys kuin lukiossa, jonka opiskelijoista valtaosa asuu kotona. Mikäli opinto-ohjaaja toimii sekä yläkoulussa että lukiossa, hänellä on niin paljon erilaisia velvoitteita, ettei hänen resurssinsa ole verrattavissa opinto-ohjaajaan, jonka ohjauksessa on sama määrä pelkkiä lukiolaisia. Tästäkin näkökulmasta lähiohjaukselle lienee tarpeen määritellä tehtävät koulukohtaisesti.

Oppimisen tukija

Lukiolaisille luvatun monipuolisen oppimisen tuen toteutumiseksi tarvitaan myös kaikkien oppilaitoksen ammattilaisten osallistumista. Lähiohjaajan eli ROn luonteva osuus oppimisen tuessa saattaa olla oman ryhmänsä opintojen etenemisen ja läsnäolon seuraaminen, sillä opiskelijan tunteminen tuo etua molempiin. Jos tietää jo valmiiksi, että opiskelija on ollut vaikkapa useammasta kokeesta pois, ei tarvitse kysyä opiskelijalta periodin arvioinnin valmistuttua, miksi niin moni arvosana puuttuu.

Mikäli opiskelija tarvitsee lukiossa apua tai tukea, sen hakeminen voi olla hänelle vierasta ja vaikeaakin. Opiskelijan tunteva ryhmänohjaaja voi olla tässä apuna opiskelijan pyynnöstä tai itsekin aloitteellisena, jos opintoja seuratessaan jostakin asiasta on huolestunut. Vain opiskelijan tunteva voi huomata muutoksen hänen toiminnassaan.

RO tarvitsee seurantatehtävässään paljon muiden ammattilaisten tukea. Koska hän ei läheskään aina opeta oman ryhmänsä opiskelijoita koko ajan (tai pahimmassa tapauksessa ollenkaan), hänen on saatava tavalla tai toisella tietoa opiskelijoidensa poissaoloista ja arjessa näkyvistä huolenaiheista. Myös opinto-ohjaajan kanssa sovittu opintoajan muutos tai erityisopettajan tai muun ammattilaisen kanssa tehty oppimisen tuen suunnitelma ovat tärkeitä tietoja seurantaa tekevälle.

Yhteisöllisyyden rakentaja

Koska me ihmiset elämme yhdessä toistemme kanssa, on uuteen kouluun tulevalle lukiolaiselle äärimmäisen tärkeää saada tutustua uuteen yhteisöönsä. Ryhmänohjaajalla on paljon mahdollisuuksia auttaa oman ryhmänsä opiskelijoita tutustumaan toisiinsa ryhmänohjaustoiminnan puitteissa, mitä se sitten ikinä kussakin lukiossa onkaan. Samalla hän pääsee tutustumaan opiskelijaryhmäänsä itsekin paremmin. 

Luokattomasti toimivassa nykylukiossa tämä ei kuitenkaan riitä, sillä opiskelu tapahtuu vaihtuvissa ryhmissä. Siksi ryhmänohjaaja ei voi olla yksin vastuussa tutustumismahdollisuuksien luomisesta opiskelijoille vaan siihen tarvitaan myös jokaista aineenopettajaa. Mitä suurempi lukio on, sitä todennäköisemmin opiskelija astuu vieraaseen ryhmään vielä lukion loppumetreilläkin. Tutustumiseen auttamisen tarve on siis myöskin erilaista eri lukioissa.

Ken tietää?

Lähtökohtaisesti opettajan päätehtävä on opettaa oman aineensa sisältöjä. Siihen sisältyen hän myös toteuttaa laaja-alaisen osaamisen ja ohjauksen sisältötavoitteita. Koska RO on perustyöltään opettaja, menevät monenlaiset vastuut päällekkäin ja limittäin. Koska kahta samanlaista lukiota ei Suomesta löydy, on tämä määrittelytyö tehtävä jokaisella koululla erikseen.

Toisaalta, koska ryhmänohjaus on erikseen korvattava tehtävä, sen sisältö pitää voida jollain tavalla määritellä. Eikö se ole sekä työnantajan että työntekijän etu? Viime kädessä työnantaja määrittää itse kunkin meistä työtehtävät, vaikka viisautta olisi varmasti tehdä se yhdessä työntekijöiden kanssa. 

Ohjaustyön kokonaisuutta toteuttavien työntekijöiden tehtävänkuvien on yhdessä katettava ne palvelut, joita opetussuunnitelman perusteissa opiskelijoille luvataan. Koulun ohjauksen prosesseista erityisesti opinto-ohjauksella ja ryhmänohjauksella on paljon mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä ja hyötyä toisistaan. Näistä syistä pitäisin erikoisena, jos työtehtäviä määriteltäisiin ilman ohjausalan koulutuksen saaneen opinto-ohjaajan asiantuntemusta.